tiistai 1. helmikuuta 2011

Valohoitoa



 Olen niin innostunut lisääntyvästä auringon valosta, että olen sen eri tunnelmissa kulkenut ympäri kameran kanssa napsien sen säteistä kuvia. Pienen kodin tunnelmakin on kuin ovia avattaisiin uusiin huoneisiin. Olohuoneen ikkunasta bongasin hepatkin ratsuineen iltakävelyltä (keskustan postinumeroalueelta). Muutama jouluinen pikkupallo sai jäädä lamppuun kiinni kimaltelemaan auringonvaloon, joulupallosta koristepalloksi. Kaikesta ei henno luopua, vaihdetaan määritelmää ;). Ja vielä haastetta lisäten otettiin kuva kuopuksen saippuakuplastakin auringon säteen vangitsijana, ennenkuin poksahti riemusta kiljuvan kuopuksen käsiin. Näitä säteitä riittää. Kaikille. Naps, vielä ulkoa nurkan takaa.

Sellaisia elämän pieniä tosiasioita kuten hiusten leikkuuta ollaan kans innostuttu toisillemme toteuttamaan. Tytär leikkaa mun hiukset. Ollakko vai eikö olla. Hiukset kyllä. Otsatukka se on kysymystä teettänyt, niin kauan kun itse olen leikkuuta ohjeistanut. Nyt se jätettiin taas kasvamaan pitkäksi. Samalla otettiin takaa vähän enemmän. Kuopuksen kiharoiden kohdalla emmittiin jos vielä enemmän. Ne nimittäin lämmittää ja pienten söpöjen kiharoiden alla lämpenee kuopuksen riehuessa pieni söpö pää melkoisesti. Lopputulos on päälaelta yhden miehekkään poninhännän verran pitkää ja muuten lyhyt. Niin kesytettiin villit kiharat hoitoaineilla söpölle tupsulle. Pitkä se on isoimmankin veljen hius. Ja poninhännällä.

Keväältä on tuntunut. Ihmeistä suurinta, pientä uutta ihmistä odottelee syntyväksi minä hetkenä hyvänsä siskontyttö perheineen (saippuakupla alimmassa kuvassa ikuistui kuvaksi juuri siskontytön taideteoksen kohdalle kuvatessa). Ensimmäinen pienokainen siinä polvessa. Se pyörii mielessä. Ne on pieniä ihmeitä, nämä ihmisen syntymiset. Olen unohtanut miten pieni on ihminen syntyessään. Lämmöllä elän täällä mukana!

Oikein ihanaa viikonjatkoa teille kaikille! 






10 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Kyllä tämä valo innostaa ja piristää, herättää solut taas henkiin! Eilen kävin kaupassa jossa oli kevättakkeja!! Hypistelin niitä. Näin ohutta?! Voi että!
Onnea uudelle syntyvälle polvelle.

Nti Korento kirjoitti...

Ihania ihania kuvia (taas)!!
Ja mitä tulee pieniin ihmisenalkuihin (outo nimitys muuten tuo "-alku", nehän on ihan valmiita syntyessään!!), niin ihania on nekin!
Minulle vauvat edustavat paitsi maailman suloisimpia "otuksia", myös toivoa. Pienessä ihmisessä toivo on käsinkosketeltavissa.

Dahlia kirjoitti...

Saila: Sanos muuta. Ihan on enemmän elävä olo! ;) Nyt mulla on muuten vain tää kymmensormijärjestelmä. =D
Kiitos onnentoivotuksista! Näkevät täältä että ollaan hengessä mukana.

Nti Korento: Voi kiitos! =D Täällä pompin hassuna kuvia ottamassa (sai muutaman kerran yrittää tuota saippuakuplaakin ..;). Oli muuten hauska ajatus tuosta ihmisenalusta. Johan se alku oli yhdeksän kuukautta aikaisemmin. Vaan oppia ikä kaikki, niinkuin sanotaan. Oppimista riittää loppuelämäksi! Pienessä ihmisessä on totta tosiaan toivoa. Niissä itää niin paljon mahdollisuuksia. <3 Ihania ovat!
ps: Onko sulla uusi profiilikuva? Kiva!

Nti Korento kirjoitti...

On uusi profiilikuva, uskaltauduin näyttämään hiukan jo naamaakin! :D Kiitos!

Maria kirjoitti...

Olipa mukava tiistain tunnelma kuvaus!Kiitos ja halaus!Täällä on ihanaa piipahtaa♥

Dahlia kirjoitti...

Maria: Nyt on riitänyt ihania tunnelmia ja auringon valoa! Kiitos ja halaus myös sinulle, virkistävä piipahtaja!

kullanmaalla.blogspot.com kirjoitti...

Hei! Ihania kuvia, samoissa tunnelmissa täälläkin, nautitaan lisääntyvästä valosta:)Hienosti olet saanut vangittua kameraan saippuakuplan, hih!

Dahlia kirjoitti...

Kullanmaalla: Kiitos kovasti! Hetken siinä niitä kuplia puhalleltiin ja kuvattiin;)Tänään jatkoin auringon innostamana kuvaamista maalla. Miten se voi joka kevät tuntua yhtä ihanalle ja helpottavalle. Nautitaan! Kiva kun piipahdit! =)

Enna kirjoitti...

Ihania otoksia jälleen kerran!

Keväinen aurinko merkkaa meille vähän erilaisia asioita, mutta kieltämättä on kivaa kun on valoisampaa. Mun puolesta talvesta sais siirtyä suoraan kesään, kesäiseen aurinkoon ilman kevään loskavaihetta.

Dahlia kirjoitti...

Ennna: Kieltämättä loskasta mäkään en pidä. Valo vain itsessään helpottaa oloa. Parempi nauttia siitä täällä sisätiloissa;)