torstai 28. tammikuuta 2010

Pakkanen, pikkuinen ja kuudes aisti


Kas täältä löytyi jouluinen insertti, eikä sen jälkeen mitään uutta...hyi mua! Joulukoristeet on jo laatikossa, omaa suosikkiani pipariseppelettä lukuunottamatta. Meidän kotia ollaan remontoimassa ulkoapäin ja juuri pakkasten kiristyttyä on pintoja revitty ja huolimatta keskimmäisestä asunnosta (rivitalossa) tuntuu keskikerroksessa vanhanaikaisen kylmältä (saan tästäkin vähän vintage tunnelmaa;). Mun pitäis ottaa huomenna kuva tänne blogiin nykyisestä tilasta, jotta osaisin ottaa rahan edestä ilon irti kun lopullinen pinta uusine ovineen on valmis. Meidän taloista "unohtui", kuten monista muistakin rivitaloista 50-60-luvulla parvekkeen ovi takapihalle. Tätä epäkohtaa on nyt yhtiömme päättänyt korjata. Uskotteko että olin jo katsomassa kivaa keinua takapihalle tänään Plantagenilla. Kuopus tykkää niiden ralliauto-mallisesta vaunusta. Koska ulkona oli niin mahdottoman kylmä tuntui Plantagen kukkineen varsin kesäiselle. Samaa tunnelmaa olen löytänyt monien blogeilta kun olette laittanut kesäkuvia talven piristykseksi. Ihania kuvia! Taisin jopa saada inspiraation tehdä samoin mutta päädyin kirjoittamaan. Ehkäpä löydän jonkun kesäisen pienen otoksen lopuksi piristämään talven keskellä.

Kuopus on oppinut uusia sanoja ja ymmärtää todella upeasti puhetta. Samassa yhteydessä täytyy mainita siitäkin, että olen usein tosi yllättynyt miten hyvin nuoriso yläkerrassa välillä kuulee meidän (mieheni ja minun) keskusteluja. Yhtäkkiä kuuluu vain jokin tarkentava kysymys yläkerrasta ja kas, meitä onkin siis enemmänkin mukana keskustelussa;) .Näin kävi kun tänään juttelin Vanhasesta (taas se on otsikoissa...!!!) Tätä seikkaa ihmettelen, koska muuten huudan varsin kuluvalla äänellä esimerkiksi koiran ulosviemisista yms. eikä kukaan kuule mitään...Niin siis kuopuksen puheesta vielä; päiviäni sulostuttaa pieni söpö ääni joka usein, välillä itsekseen, välillä kysyvällä, välillä hellällä äänellä toistaa (unohdinko mainita myös komentavan äänen? ;), läheltä ja kauempaa "mamma" (kuten mua tässä ruotsinkielestä vaikutteita saaneessa perheessä kutsutaan). Vastaan aina "joo o" ja ehkä vielä kuulen toistavan "mamma" uudella äänensävyllä ja näin meidän rakkauden sävyttämä keskustelu jatkuu.

Muuten kuopus hallitsee muitakin tärkeitä sanoja kuten "anna", "tänne" ja tietenkin "pappa", joista viimeisin tulee usein pienellä hellällä äänellä, lähes kuiskaten. Tosin tähän pitää lisätä, että samainen isä käytännössä on mainio ja kaikkikestävä "kiipeilyteline" ja leikin kohde. Uudesta tehtävästä innostuneena pyörivät pitkin olohuoneen lattioita. Pikkuisella on myöskin leikeissä isän muistia harjoittava toistoon perustuva kuvio. "Anna" (sataprosenttinen huomio, oletan) ja sitten käydään samat lelujemmat kontaten läpi. Tässä yhteydessä sitten hellästi pusketaan ja nauretaan yhdessä (puskeminen on tietenkin tulos siitä sängyn ja sohvien alle kurkkaavasta asennosta;). Sellaista miesten yhteistä juttua. Kivahan sitä on seurata. Hellyttävää, kuten lähes kaikki mitä tämä pieni mies täällä touhuaa, paitsi taulun heiluttamiset ja tv-nappejen painamiset (ai niin, osaahan se sanoa "ei" vaikka ei huolikaan sitä ymmärrettäväksi joka tilanteeseen;).

Näin on siis uusi vuosi alkanut mitä parhaimmissa ja onnellisissa merkeissä. Nautin kotona olemisesta ja mahdollisuudesta rytmittää päivää lasten mukaan. Olen hyvässä seurassa! Huomasin selatessani blogia, että olin laittanut insertin mahdollisesta tulevasta perheenjäsenestä juuri silloin kun hänen on arvioitu syntyvän viime kesänä. Voisiko meissä ihmisissä olla vielä kuudes aisti?! Tämä insertti se oli (klikkaa TÄSTÄ) Uskomatonta se on. Silloin kuopus syntyi!
Muuten toistan todennäköisesti myös minä itseäni, koska vastaavasti olen taas kevennys kuurilla ilman sokeria, vehnäjauhoja yms. kuten edellisvuonna näihin aikoihin. Tosin siinä ei ole mitään ihmeteltävää eikä kuudenteen aistiin viittaavaa;) Olen opetellut leipomaan mahtavaa leipää, jossa on kaikenlaisia ihania jyviä ja ehkäpä laitan reseptin tänne jakoon, kun bloggailen lisää. Ehkäpä pääsen taas blogin kanssakin vauhtiin!

3 kommenttia:

Vekarus kirjoitti...

Ihanaa kuulla arjestanne! Kiitos, että jaoit sen kanssamme!

Vianna kirjoitti...

Olipa kiva kuulla kuulumisiamme! Lapset on pieniä niin vähän aikaa, sitten yhtäkkiä lähtevät opiskelemaan ja muuttavat pois.. Pitää muistaa nauttia pikkulapsiajasta, kaikista ajoista. Kesää kaipaillaan meilläkin, kyllä se sieltä..

Dahlia kirjoitti...

Vekarus ja Vianna: Kiva huomata, että täällä vielä löytyy lukijoita, kiitos kommenteista! Arki on lasten kanssa niin täynnä pieniä tunteikkaita hetkiä. Kuopuksen kanssa olen jo tietoinen miten äkkiä aika menee. Esikoinen tulee täysikäiseksi huhtikuussa(!!). Toivon mukaan ikä on tuonut kyvyn pysähtyä hetkeen ja nauttia siitä. Iloa on riittänyt. Voin vain kuvitella miten ihanaa on kun pääsee vihdoin ulos kesän lämpöön ja kauneuteen. Nyt kun on ollut niin kovat pakkaset, että menemiset ovat kovin vähäisiä...Pienet lapset tarttee lääniä tutkimusmatkoilleen! =)