torstai 29. tammikuuta 2009

Reassuring family life

Seuratessani Obamaa ja hänen alkanutta presidenttikautta satuin "The Huffington Postin" sivuille. Sieltä löyti artikkeli joka käsitteli Obamaa ja hänen lapsuuttaan, lähinnä avioeroperheen kasvattina. Obama kuvasi avioerolapsen kokemusta kahdesta taloudesta siihen, että asuisi kahdessa maassa eri kultturineen, odotuksineen, arvoineen ja tapoineen. Tasapainon löytäminen kehitti Obaman mielestä lapsen avoimuutta erilaisia mielipiteitä kohtaan sekä auttoi pois rigidistä ajattelusta. Parhaimmillaan (vanhempien pystyessä välittämään kunnioitusta toistensa elämille erosta huolimatta) näin varmasti onkin. Ja ettei asia jäisi mitenkään epäselväksi katsokaa vaikka tätä kuvaa kahdesta eri avioeroperheen kasvateista;-) :

Tämän lisäksi Obama toi esille miten erilaisista taustoista hän ja vaimo Michelle ovat. Vaimossaan hän koki, mitä vahva perheyhteys ja traditio tuo mukanaan. Vaimo taas koki miehensä eksoottiseksi ja hänen elämänsä seikkailuksi. Näin he kokivat täydentävänsä toisiaan.
Jä tähän asiaan en nyt sitten kuvaa laitakkaan mutta juttu piristi mua erityisesti. Seikkailua ja turvallisuutta, sopivina annoksina. Onhan se täydentävää!

Reading about Obama I found an article in "The Heffington Post" dealing with divorced children. In an recent interview, Obama said that he knew from experience that a divorced household is like living in two countries, with two different sets of traditions, rules and expectations. Brokering peace becomes a necessity. Therefore, a child of divorce will be more open to different opinions and may not be as rigid in his/her thinking. Well, this might be the case as it is when optimal. I must put a picture to you of these two friends, both raced up in these kind of families. Maybe the man has a point...;-)




Ei kommentteja: