keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Hyvää joulua!

Pieni joulutervehdys teille kaikille, jotka satutte käymään täällä hiljaisella blogillani;) ..."hiljaa hiipii tontut varpasillaan...". Vaan onpa meillä paljon elämää näin joulun alla. Kaikki neljä lasta on kotona ja huominen jouluaatto virittää kaikki juhlamielelle. Kävin alakerrassa pakkaamassa joululahjat ja pikku kuopus oli helpottamassa isän jouluruokaostoksia ;). Tänne netille päädyin hakemaan lanttu- ja porkkanalaatikkoreseptit, mutta blogi ilman joulutervehdystä olisi ollut joulun vastainen teko!
Meillä on sattuneista syistä joulukoristeet melkein kahden metrin korkeudella. Ajatella, että saadaan olla koossa koko perhe joulua viettämässä ensimmäistä kertaa. Niin ja verhoiltiinhan me lelulaatikko joulunpunaisella ja seinälläkin on joulua ...sillai joulu luonas aina on!
Eli kaikille toivotamme täältä Dahliasta oikein ihanaa ja rakkaudentäyteistä joulua!

lauantai 7. marraskuuta 2009

Isänpäivä


Pitkästä aikaa täällä koneella. Perhe on jakautunut kahtia; yläkerran ja alakerran väki. Kysymyksessä on ajankohtainen influenssa ja täällä ylhäällä majailee kaksi potilasta äidin hoidettavana ja alhaalla on sitten toistaiseksi terveet. Tämä voi olla jotain lievempää versiota, koska kuumetta lukuunottamatta nuoret jakselevat aika hyvin. Pientä pikkuista veliä kuitenkin yritämmä tässä suojella tartunnalta. Ja siitä pikkuisesta siis asiaan:

Tulin tänne huomioimaan isänpäivää! Minulla on ollut nyt kuukauden blogipaussi. Olen monen monta päivää nauttinut pienen nuoren herran seurasta kotiäitinä ja sitä onnea on vaikea sanoittaa. Vierellä olen seurannut tuoreen isän onnea ja näin isänpäivän aattona mikään sana ei riitä sitäkään iloa ja onnea kuvamaan ja "onnittelemaan". Tytön kans päädyimme tekemään kuvakollaasia (minä en osaa kuvia muokata vieläkään muuta kuin värien osalta...) onittelukortiksi. Jos kuva on tuhat sanaa on tässä monta tuhatta, joten en kirjoita enempää vaan laitan tekemämme onnittelukortin tänne. Siinä on meille kaikille rakas perheenjäsen arjen keskellä, juuri sellaisena isona sydämenä kuin yleensä. Tuhannet rutistukset ihanalle isälle tämän bloginikin kautta!

keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Ordlös onsdag -liten


Fler bidrag i ordlös onsdag med temat -liten, hittar du HÄR

lauantai 12. syyskuuta 2009

Puutarhuri Afrikassa


En trädgårdsälskare i Afrika!










Näin me mennään


Esikoisen ja kuopuksen ikäero on 16 vuotta. Esikoinen ottaa melkoisia askeleita kohti itsenäisyyttä. Pikkuinen on aloittanut kipuamaan portaita ylös ponnistaen, rappu kerrallaan.

Kaikkea hyvää kullanmurulle!


Bloggaileminen on kieltämättä hiukan vaikeaa pienen kuopuksen kanssa. Tosin jutunaihetta ja tunnetta piisaisi vaikka kuinka. Ajattelin kirjoittaa tänne muutaman runon, jonka olemme saaneet onnittelujen joukossa.

"Tuli lapsi tuulen kainalossa,
tähtisateen takaa,
pian pieniä hymyjä
herttaisia hän ympärilleen jakaa."

"Pienelle matkamiehelle:
Hiljaisuuteen väräjävä huuto:
sielunlintu löysi pesäpuun.
Kun valo tai kun perhonen sä saavuit,
synnyit sydämiimme pieni matkamies.
Et enää muukalainen, vaan jo täällä.
On tummunut jo ilta kesäinen,
on ilta loppukesän, sineää, hämärtää.
Nyt tässä maisemassa ilon henki,
sinulle pieni vaeltaja, väräjää.
Kuin valo tai perhonen sä saavuit,
synnyit sydämiimme pieni matkamies,
et enää muukalainen, vaan jo täällä."


"Vanhemmillesi onnen loit,kun tänne maailmaan itsesi toit. Pieni olet vielä kovin, vaikka vanhempasi odottivatkin sinua jo pitkän tovin. Kohta voimaa hymylläsi jo annat, valoa tähän maailmaan silloin kannat. Sinusta vanhempasi voimaa keräävät, vaikka öisin itkuusi heräävät! Kasva vielä pikku poikanen, onhan tässä aikaa. Tullessasi tuot mukana niin paljon; onnea, rakkautta ja pikku poikien taikaa!"

lauantai 5. syyskuuta 2009

Kummien runsaudensarvi!



Kummitäti tietää että uusi kotimaa on huomattavasti Afrikkaa kylmempi(!). Näitä ihania käsintehtyjä villatakkeja oli tosiaan kahdessa koossa ja vielä sukat, vantut ja myssy päälle. Pikku mies näytti niissä niin söpöltä, että kuviakin otettiin. Uusi kuopus poseerasi tyytyväisenä uusissa tamineissa ja minä, äiti haluan kiittää sydämen pohjasta näistä kaikista ja siitä mukanaelämisestä mistä kaikki syntyy. Kiitos ja rutistus! =)

torstai 27. elokuuta 2009

Terveisiä Afrikasta!


Tällaiset hiukan utuiset kuvat äiti minusta tänne laittaa, mutta ajattelin hiukan teille kuitenkin vilkuttaa!

Lite otydliga bilder de här som mamma sätter hit på mej, men "hej på er allesammans i allafall!"

Kotiuduimme onnellisesti toissapäivänä. Kiitos ensimmäisenä teille jotka kommentoitte edelllistä tekstiä ja kiitos myöskin kaikille muille mukanaeläjille! Äitini, eli pikkuisen uusi mummo, on ollut kotimiehenä ja saavuimme erittäin hienosti valmisteltuun kotiin. Äitille isoimmista isoin kiitos! Pienen miehen oli hieno aloittaa uuden kodin "tutustumismatkat". Kaikkea pitää katsella ja maistella. Sisko tulikin matkalla jo tutuksi, mutta kotona tuli sitten vielä velipoikiakin vastaan, oikein tuplasti! Ihmeteltävää riittää.

Sain pienen (!) hetken kirjoittaa tänne kuulumisia. Meidän uusi perheenjäsen nukkuu päiväunia. Kaikki on mennyt pieniä flunssia lukuunottamatta hienosti. Poikamme on iloinen, utelias, touhukas ja hellä poika. Pari päivää tutustuttuamme saimme jo jokellusta ja leikkiä. Hetkeksikään ei voi jättää katsomatta, sen verran menoa ja ihmeteltävää piisaa.
Näin lyhyeksi tämä tervehdys kuitenkin jää. Nyt on vilskettä ja tekemistä riittää =)

tiistai 4. elokuuta 2009

Elonkorjuu!

Vihdoinkin, me lähdetään matkaan! Tällä kertaa aikataulu aikaistui (!) ja me lennämme kohti Addis Abebaa sunnuntaina. Olen lähinnä kyvytön tekemään mitään, koska yritän tehdä kaikkea samaan aikaan. Yritys olisi nyt kuitenkin saada kokoon lentolippujen lisäksi rokotuskortteja, viisumikuvia, lääkkeitä joka tautiin ;), lahjoja, vaatteita joka säähän, kamera, kameran muistikortteja jne jne ja sitten: pieniä söpöjä vaatteita, tuttipulloja, leluja, kuumesuppoja, vellijauheita, vaippoja (saa sieltäkin jonkinlaisia) ja tähän ei voi kirjoittaa jne. jne, koska tätä listaa teen niin tunteen vallassa ja mielelläni, että pyöritän tätä kohtaa päässäni uudelleen ja uudelleen, koska pikkuinen elämä jonka haemme, on sylissämme keskiviikkona 12.8! Keskiviikkona, tavallinen viikonpäivä ja meille tällä hetkellä niin suuri hetki, että kaikki pyörii sen yhden asian ympäri: Me saadaan meidän lapsi! Eli pyörin täällä kotona tehottomana, mutta onnellisena!

En varmaan päivitä tätä blogia ennenkuin olemme kotiutuneet, eli joskus elokuun lopulla. Toivotan teille kaikille mukavaa elokuuta! Frangen yleensä sanoo lähtevänsä Tampereelle. Me menemme Etiopiaan ! =)


Då var det äntligen dags att packa kappsäcken och resa iväg till Etiopien. Nu på söndag reser vi och möter det lilla livet, skörden av en lång process på en onsdag. En oftast helt vanlig veckodag och nu rena rama himmeriket för oss! Sååå, det här blir en kort update för jag ska försöka vara den utomordentiga resenären som har med sig allt som behövs, inkluderat alla dessa söta ting som behövs för att ta hand om en länge väntad och älskad liten gosse!

lauantai 25. heinäkuuta 2009

Pikku prinssi


What does that mean---tame?"

"It is an act too often neglected,"
said the fox.
"It means to establish ties."

"To establish ties?"

"Just that," said the fox.
"to me, you are still nothing more than
a little boy who is just like
a hundred thousand other little boys.
And I have no need of you.
And you, on your part, have no n
eed of me.
To you I am nothing more
than a fox like a hundred thousand other foxes.
But if you tame me, then we shall need each other.
To me, you will be unique in all the world.
To you, I shall be unique in all the wor
ld. . ."

"What must I do, to tame you?
asked the little prince.

"You must be very patient," replied the fox.
First you will sit down
at a little distance from me

-like that-in the grass.
I shall look at you out of the corner of my eye,
and you will say nothing.

Words are the source of misunderstandings.
But you will sit a little closer to me,
every day..."


Olen tutustunut yhteen siiliin talomme lähettyvillä. Pari kertaa olen sille antanut leivän paloja. Kuva sopii jotenkin mainiosti kaveriksi pienelle pätkälle; Antoine de Saint-Exupery: Pikku Prinssi. Teksti oli Interpedian hakumatkaohjeiden lopussa.

"Mitä tarkoittaa "kesytetty" kysyi prinssi ketulta.
Se on aivan liian unohdettu käsite, sanoi kettu. Kesyttää on sama kuin "solmia siteitä"...".
Solmia siteitä?
Aivan niin kettu sanoi. Nyt sinä et ole minulle vielä kuin aivan samanlainen pieni poika kuin satatuhatta muuta pikku poikaa. Enkä minä tarvitse sinua. Sen enempää kuin sinä tarvitset minua. Minä en ole sinulle kuin kettu, samanlainen kuin satatuhatta muuta. Mutta jos sinä kesytät minut, niin me tarvitsemme toinen toisiamme. Sinusta tulee minulle ainoa maailmassa. Ja minusta tulee sinulle ainoa maailmassa...

Kesytä minut, jos haluat ystävän sanoi kettu.
Mitä minun tulee tehdä? pikku prinssi kysyi.
Sinun täytyy olla hyvin kärsivällinen, kettu vastasi. Ensin istuudut ruohikkoon, noin, vähän etäälle minusta. Minä tarkastelen sinua, etkä sinä puhu mitään. Mutta päivä päivältä voit istuutua vähän lähemmäksi.

maanantai 20. heinäkuuta 2009

Get in touch with your inner child


Siskon tyttö oli täällä yhtenä kesänä käymässä ja pääsin tutustumaan japanilaisiin mangoihin. Siellä oli tällainen kuva tekstillä "get in touch with your inner child" by Michiru Marikawa. Ihastuin siihen isosti ja söötti siskontyttö maalasi sen minulle tauluksi, joka vihdoinkin on kotiutunut Ruotsista tänne meille. Miten sinä tulkitset kuvan?

Itselleni se edustaa sitä pientä, aitoa kokevaa ihmistä joka meissä kaikissa on (joillakin syvemmällä). Katson kuvaa ja lasta joka rutistaa nallea. Tunnistan siitä turvallisuuden kaipuun. Kuvan yksi ihastuttava elementti on itse ihminen, joka on niin hämmästyneen näköinen kaikesta mitä hänen sisältä tulee (vaikka on silmälasit;) Meilläkin pukkaa jos minkälaista psykologista tietoa tänäpäivänä, mutta ellei siihen saa kosketusta kokonaisvaltaisesti, myöskin tunnetasolla, ei näe, eikä se auta ihmistä eheytymään ja olemaan kosketuksissa koko oman persoonan ja minuuden kanssa.

Siskontytölle iso kiitos! Mielestäni valo keskellä on elävästi maalattu.

Hej vännen, Lelle! Tack för denna tavla som äntligen är här. Jag skrev just på finska hur jag uppfattar bilden och varför jag blev så förtjust i den. Pojken med den lilla nallen känner jag igen; en längtan av trygghet! Det finns så mycket kunskap om människan men bara den genuina kontakten med det inre upplevelserna; tankarna och känslorna helar oss människor. Tack ännu! Tittar säkert på den varje dag och om jag ngn gång öppnar egen mottagning får den följa med!

maanantai 13. heinäkuuta 2009

Joutsen




Tytöllä on hyvä silmä valokuvien suhteen. Tässä viikolla oli lämmin päivä, joka sai meidät maalle lämmöstä nauttimaan. Minulla on siellä perennojen seassa kiviä (muistattehan sen japanilaisen ajatuksen "kivipuroista"?). Noh, sieltä kuulin tytön huutavan katsomaan, kuinka joutsenen näköinen meidän koira on! Totta puhuen, eikö olekin??

"Mamma, kom o se, vem som liknar en svan" hojtade flickan åt mej här om dan vid torpet. Nog har hon ju rätt!

Kevyttä


Tässä lomaillessa on aikaa miettiä asioita ja jopa päätyä toteuttamaan osaa mietteistä. Aloitin viikko sitten Vogelin riisikuurin, josta voi lukea TÄÄLTÄ . Kolmatta kiloa kevyempänä motivoiduin jatkamaan terveyden tavoittelua. Lapsilla...kaikilla neljällä (!) on oikeus energiseen äitiin ;) Kuurin jälkeen on helppo jatkaa valikoidusti syöden, kun kaikki maistuu niin taivaalliselle riisin jälkeen. Oli muuten (taivaallisesta puheen ollen) täysin päinvastaista lopettaa kahvin juonti kuurin ajaksi (jatkan nyt sitten vaivan nähtyä yrtti teen parissa). Pää oli kipeä pari päivää oikein reippaammin.

Lyckades ta mej i nacken o risfasta (se linken i finska texten). En bra start åt en något lättare Dahlia o kanske mer energisk mamma åt 4 (!) barn! Och åt mannen så klart! =) Tänkte fortsätta med den "rätta" kosten. För nu när kuren är över smakar precis allt gott! Det värsta var att sluta med kaffe. Trodde någon försökte ta loss hela huvudet på mej. Så ont var det. Så det får bli ört te en tid framöver. Förresten är jag väldigt kry utan kaffe. Vlket jag aldrig skulle ha trott?!

keskiviikko 8. heinäkuuta 2009

Ordlös onsdag -utflykt

Mer bilder med temat utflykt, hittar du HÄR

Ikioma

Ennenkuin laitan tähän kuvaa "ordlös onsdag"- teemaan, haluan kertoa teille kaikille, että meidän pieni poika Etiopiassa on tänään virallisesti meidän, eli olikeuskäsittely meni läpi! Mikä jännitys...mulla oli piiiitkästä aikaa oikein kunnon migreeni. Sepä ei nyt sitten liiemmin haittaa, kun iloa on rinnassa ja on niin huojentunut olo näin tiedon jälkeen. Sekään ei nyt hirveästi paina, että meidän lähtö on vasta viiden viikon päästä. Tämä oli meille tärkeä etappi. Etiopiassa osassa (ei Suomen) adoptioita on ollut sotkuja, jotka vaikuttavat meidänkin tuomioistuinkäsittelyihin vaikeuttavasti. Tosin nyt ei sitten tullutkaan ongelmia matkaan. Se pieni ihana poika kuvassa pianon päällä ja sydämessä, on nyt meidän!

Vår pojke är idag juridiskt VÅR (i hjärtat finns han mer än någonsin!)! Dvs. Vår domstolsbeslut gick igenom. Det har varit lite trassel i Etiopien pga. vissa länders adoptioner, vilket också gjort det svårare för oss andra. Vi reser till Etiopien först om 5 veckor. Ännu lite byrokrati men sedan blir det dags! Men, en glädjande dag. Oj, vad vi är lättade!

maanantai 15. kesäkuuta 2009

Katson sineen taivaan...







Aloitin eilen lukemaan sitä Sofi Oksasen "Puhdistus"-kirjaa. En voinut taaskaan keskeyttää lukemista, niin kuin en yleensäkään ,kun luen hyvää kirjaa. Kello ei vielä ole kymmentä, joten ehdin laittaa tänne vähän kuvia viikonlopulta. Kaikki lapset, nämä kolme ja meidän Etiopiassa oleva neljäs on mielessä. Kyprokselta kotiutuvat huomenna *odottaa*. Odotamme tällä hetkellä tuomioistuinpäivää Etiopiassa, koskien meidän pikkuista *ja odottaa*, josta saimme lapsitiedon ja tilanne onkin meidän kannalta aika jännittävä. Tuomiooistuimessa lapsesta tulee juridisesti meidän, jonka jälkeen pääsemme vihdoinkin matkaan. Etiopiassa on kuitenkin joidenkin maiden adoptioissa jotain epäselvyyksiä, jotka mahdollisesti sotkevat meidän muidenkin adoptioprosesseja pidemmäksi...ehkä. Selviää tällä viikolla vaikuttaako suomalaisiin adoptioihin. Joku totesikin, odotellaan, onhan siihen jo totuttu...(malttia malttia) Kirjaa lukiessa voi keskittyä miettimään muuta...välillä.



Viikonloppuna sattui meidän vuorotyöläisellä olemaan vapaata ja me suuntasimme kohti torppaa. Miten kaunis kesäpäivä saatiin kokea perjantaina. Sade oli ihan tervetullut puutarhaa ajateltuna lauantaina. Sain perjantaina ihania kukkia ja toin maalta kaupunkiin kukkia tullessamme. Meidän olohuoneen pöytä, jonka päälle asettelin syreenit, on muuten lelulaatikko. Siellä on kaikki ne lelut mitkä meiltä jo valmiiksi on löytynyt. Muuten olen tietenkin nautiskellut vaaleansinisestä väristä, jolla maalasin sattuneista syistä muutaman huonekalun *laulaa Katri Helenan sinistä taivasta*. Olen hypistellyt lastenvaatteita ja unelmoinut.

Kiitos kaikille jotka olette kommentoineet. En ole vastannut erikseen, mutta aina tulee iloinen olo kun luen kommentejanne! =) Tämä bloggaus hiukan hidastuu näin kesällä kun tulee tehtyä niin paljon muuta. Nyt aloitan lataamaan näitä kuvia...siinä menee ihmeen kauan. Kuuntelen tässä samalla Vesa-Matti Loiria tämän vuoden provinssirockissa. Kaunista!



Ja kära vänner. Här lite bilder från helgen. Skönt att plocka med sig blom
mor in till stan. Annars ville jag visa er hur babyblått det blivit här denna vecka när jag målat. Annars har min tid gått åt att ordna små kläder...o drömma!

maanantai 8. kesäkuuta 2009

Mamo

Työpäivän jälkeen tuli kiire ajaa maalle hetkeksi nauttimaan kauniista päivästä. Lapset lähtivät etelänlomalle isänsä ja tämän vanhempien sekä isän veljen perheen kanssa. Aamulla hyvästelin heidät ison matkalaukun kera matkaan. Lauloivat leikillisesti Venäjän euroviisukappaletta "mamo" (äiti) ...hellän huvittuneesti (sillä tunteella minä sitä ainakin kuuntelin), koska olin toistanut tuhat varoitusta ja toisaalta todennut miten kiva on päästä matkalle. Lapsetkin hoksaavat että äitillä on ristiriitainen olo (eihän niitä seinään kiinnikään voi laittaa ettei mitään pahaa pääsis tapahtumaan ja pahaahan sekin olisi;) ) Noh, siis lähtivät. Eikä auttanut kuin pikaisesti mennä mökille pakoon lapsi tyhjää kotia miehen kanssa. Meillä kukki omenapuut ja syreenit. Ehkäpä tyhjä tuoli tuli kuvattua pienenä häivähdyksenä aamun lähtemisistä (ja ehkä jotta saisin näyttää teille mihin lopulta onnistuin käyttämään Ikean kangasta, joka sekin jostain syystä tuo minulle mieleen Venäjän maatuskat). Nyt sitten yritetään käyttää tämä tilaisuus hyväksi ja istahtaa levollisin mielin nauttimaan hetken hiljaisuudesta...vaikka rehellisesti sanoen istuessani tänään suunittelin jo minkälaista majaa voisi rakentaa suuren koivin varrelle...=)











Lite bilder från landsbygden tänkte jag sätta hit idag. Jag tror att utöver viljan att visa vad jag gjort av Ikeas tyg (stolen) har jag fotograferat den TOMMA stolen för att barnen rest iväg till södern med sin pappa o hans familj. De sjöng med känsla och kanske lite ironi Ryska eurovisions sången "mamo" som med den tragiska tolkningen de i sin glädje gjorde var en bra tolkning av min oförmåga att låta bli att oroa mej när de far iväg. ..Och iväg ska de ju. Kul att få möjligheten att resa lite. Jag o mannen använde den första barnfria kvällen till att njuta en stund vid torpet av blommor som slagit ut. Snabbt kom tanken om en trevlig liten koja åt den blivande minstingen!