keskiviikko 29. lokakuuta 2008

Etiopia-ilta






Meillä oli ilo päästä ensimmäistä kertaa tutustumaan sekä etiopialaiseen kulttuuriin että ihmisiin. Laitan tänne vähän kuvia. Olisin halunut tanssia heidän kanssa yhtä vapautuneesti kun he tanssivat mutta tyydyin katsojan rooliin. Kaikki oli tosi ystävällisiä! Aivan uskomatonta, että me saadaan vielä lapsi näin värikkäästä ja ystävällisestä kulttuurista. Mä oon aivan innoissani!!

sunnuntai 19. lokakuuta 2008

Museotunnelmia



No joo, en mä voi jättää tätä bloggaamista tuohon kylmään ja työlääseen miljööhön joka saa työstäkin uupuneen kiittämään kohtaloaan!

Minähän olen langennut kaikelle ihanalle talonpoikaisromanttiselle, mitä tulee meidän pienen torpan tunnelmille. Nyt sitten mietin, mites tämä kaupungin olohuone pitäisi sisustaa...oliskohan menneillä ajoilla jotain annettavaa, noin niinkuin tunnelmallisesti. Kultaa ja glitteriä;-) Itseasiassa, jääköön nämä tuonne museon puolelle missä niitä kävimme katselemassa. Oltiin muuten ainoot kiertämässä paikallista museota, vaikka näin jälkeenpäin mietittynä ihmettelen miksi sitä ei tule lähdettyä useammin vastaaviin paikkoihin. Ehkäpä siksi, ettei nytkään kukaan meidän nuorisosta innostunut lähtemään mukaan (Makuuniin lähti edeltävänä päivänä jokainen). Toisaalta on sanottu, että lapsilla on tarve saada kokea vanhempansa fossiileina. Eikös museossa viihtyvä ole vähä sellainen?!

Tervetuloa työviikko ja talvi ja kaikki muu kamala!

Sitä kun oikein kovasti tekee viikolla töitä tarvitsee jo kunnon miljöövaihdoksen näin viikonloppuna. Mieshän sen hoksas näin viikonlopun päätteeksi kun meikäläisen sunnuntaiahdistus meinasi vallata alaa. Pitäis tehdä yhdelle työyhteisölle luentoa...Niin, tarvitaan siis kaikenlaista näkemystä siitä, miksi tämä oma aika on töineen, talvineen...ok! Kas, mieluummin mä täällä kodin lämmössä luentoa väsään ja maksan vesilaskut (muistatteko, nekin ekstrat jotka otin kontollemme?) kun haen sitä vettä kuten alla oleva daami ; puusaaviin talvella...

Vaelleltiin pitkin vuosi-satoja sen verta eläytyen, että jopa ajatus talvesta oli aivan ok, nähtyäni miten vaikeaa ennen on ollut pysyä lämpimänä. Enkä kyllä nainenkaan olisi halunut olla noina aikoina. Napsauttakaa ny tuota kuvaa jossa kerrotaan käsityksiä naisesta; "VAJAVAISENA"?!



Aivan viimeisenä sitten katteltiin tuota luolassa olevaa ihmistä ja se oli jo kaukana mökkeilynkin yksinkertaisuudesta;-) Olikohan tämä jo vähä kaukaa haettua...(ei ihan shabby chic kamaa!)

lauantai 11. lokakuuta 2008

shabby chic / rappioromantiikka














Miehen työ, sisar hentovalkoisena, eli kolmivuorotyössä aiheuttaa välillä valtavaa kiirettä, jotta ehtisimme kokea sen ylimaallisen rauhan, jota maaseutu meille tarjoaa. Tänä viikonloppuna ehdimme lähteä heti perjantaina töitten jälkeen ja nyt lauantaina ollaan sitten takaisin täällä kaupungin hulinassa (siis internetin ym. äärellä). Nappasin muutaman kuvan maalta ja ajattelin laittaa niitä taasen tänne. Käynpähän sitten vaikka itse katsomassa niitä viikon varrella kun kaipuu esi-isien tunnelmaan iskee! Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!

Nobelin rauhanpalkinto!



Onnea Martti Ahtisaari!

Katsoin tänään aaamulla Ahtisaaren haastattelun. Hän kertoi työstään rauhan neuvottelijana ja esille tuli, että Ahtisaarelle yksi suurimmista kohteliaisuuksista oli ollut kun Eritreassa joku (jonka titteliä en nyt muista) oli pyytänyt päästä vuodeksi töihin Ahtisaaren kanssa, koska halusi oppia, miten ollaan suora ja rehti niin kauniilla tavalla. Minulle jäi myös mieleen, että Ahtisaari sanoi, ettei juurikaan ihaile ketään, mutta mainitsi lähes pyhimykseksi Mandelan, koska tämä vaikeiden kokemusten jälkeen ei koskaan ollut millään tavalla katkera, vaan jatkoi työtään tasa-arvon eteen. Olen suomalaisena (huolimatta rutsalaisesta passistani) erittäin ylpeä Ahtisaaren työstä maailman rauhan eteen!Ahtisaari: "Jos me saamme kaikki hyvät ihmiset kaikkialla maailmassa liikkeelle, niin kyllä me pystymme eristämään ne pienryhmät, jotka koettavat aiheuttaa ei hyväksyttävää toimintaa-puhutaan sitten terrorismista tai mistä muusta tahansa. Minusta tämä on kaikkein suurin haaste meille, jotka haluamme kuulua hyvien ihmisten joukkoon."

perjantai 3. lokakuuta 2008

Arjen sankari

Hyvät ystävät!
Lienee tässä selatessa tullut ilmi, että olen tänään ollut inspiraation vallassa, mitä tulee blogitekstejen luomiseen (niin ja kuvien). Ajattelin ikäänkuin viimeiseksi vielä laittaa jonkun kuvan miehestäni otsikolla "arjen sankari" koska tänään olen erityisen kiitollinen siitä, että taasen kerran oli ruoka odottamassa kun tulin töistä (ja se loppukööri koulusta). Otin jopa ilosta kuvan jakaakseni sen lukijoiden kanssa ja siinä samassa ajattelin että kas laitanpa vielä kuvan hänen rakkaasta harrastuksesta; frisbeegolfista. Mieshän on parhaimmillaan intohimojensa äärellä, jotka itseni lisäksi, rohkenen siis ajatella, on hänen oma urheilulaji. Siinä selaillessani sitten huomasin, että mitään kuvaa ei hänestä löytynyt, mutta kisoista johon hän osallistui kyllä. Ja ellei tämä ole vaikuttaa niin ei mikään, nimittäin eihän ne heittelekään niitä lätysköja kovin helposti, vaan haastettahan on selvästi lisätty maaston vaikeuden kautta...katsokaa vaikka itse:joten siitä ja tietenkin tästä:
minun sydänkäpyselleni; sankareita on monenlaisia, mutta sinä olet minulle suurin!

Mitä kukat tarvitsevat kestääkseen talvea ja kasvaakseen? Meidän koira tietää...







Omenoita






Ei tällainen kuvasarja varmaan vaadi selityksiä, mutta sen verran kommentoin, että luulen siinä
olevan jotain aivan erityistä kun pääsee tekemään koko "tuotantoprosessin" ihan itse! Siinä täytyy piillä jo monen sukupolven riemu muonavarastojen täyttymisestä. Minua ei edes haitannut se, ettei minun lisäksi muut tässä perheessä syö omenahilloa (synttärikakkuihin sen saa upotettua). Sen verran vielä entisajan romantiikkaa, että sain pontta hillojen tekemiseen siitä, että yhdella lapsella oli taksvärkkipäivä; Tänään kun tulin töistä oli kaikki omenat kuorittu ja pienitty ja siitä oli hyvä jatkaa. Tätä kirjoittaessa on käpy (hillot siis) sopivasti jäässä. And by the way; Omena päivässä pitää lääkärin loitolla!