maanantai 21. heinäkuuta 2008

Kesälukemisia

Då ska vi förflytta oss från ett fack i min hjärna till en annan för att föda nästa text...tänker nämligen skriva på finska. Semestern har gjort mej så bekväm att jag inte längre klarar av att klämma fram text på svenska.

"Tahtoo leipuriksi" oli yhden lehden artikkeli johon paneuduin kaiken lukemisen keskellä (nythän on satanut aika monta päivää). Artikelissa mietittiin nuorten suhtautumista ammatinvalintaan ja sitä onko mahdolista valita ammatiksi oma harrastus/mielenkiinnonkohde. Claes Anderson on nuorena kertonut haluneensa opiskella kirjallisuutta mutta tuntenut, ettei pidä antautua ammatilliseen suhteeseen sen kanssa mitä rakastaa eniten.

Artikkelin mielenkiintoisin puoli oli kuitenkin USA:sta lanseeraama liike nimeltä "downshifters". Kysymyksessä oli ihmisten valinta vaihtaa vapaaehtoisesti vaatimattomampaan työhön ja ekologisempaan elämäntapaan. Niitä, joiden väitettiin haluavan hankkia elämän ennen kuolemaa. Ajanpuute nähtin modernin yhteiskunnan ruttona; "mitä enemmän omistaa, sitä voimakkammin kokee aikapulan, sanotaan tutkimuksessa, jota eräs heistä siteraa. Käytännössä he vaihtavat tavaran aikaan. Kuinka paljon aikaa saakaan hankittua yhden plasmatelevision hinnalla".

Koska en nyt siteeraa koko artikkelia niin haluan kuitenkin todeta että ainakin artikkeli antoi epäsuorasti ymmärtää että kysymyksessä oli alojen huippuja ja muita menestyjiä. Väkisinkin hiipi sellainen ajatus, että downshiftaaminen on helppoa sille joka on jo saanut kokea/kerättyä maallista mammonaa...mutta hyvä kun jossain vaiheessa kykenevät vaihtamaan "palaverissa ja liikenneruuhkissa istumisen lintukirjojen selaamiseen ja klapien hakkaamiseen".

Itseltä tämä lomalla olo on mennyt niinkuin halusinkin. Kello/aika on unohtunut ja perhe on tottunut olemaan yhdessä (vaikka omissa tekemisissään). Minulla ei nyt sentäs ole lintukirja meneillään mutta olen aloittanut lukemaan Nelson Mandelan elämänkertaa "Pitkä tie vapauteen". Mandelahan juuri täytti 90 vuotta, joten aivan passeli kirja siinäkin mielessä. Minulle kaikki uusi Afrikasta on nyt tervetullutta tietoa. Edelliseen aiheesen liittyen totean vielä, että meillä tosiaankin on valinnanvaraa täälläpäin maailmaa. Mandelan mainitseminen edellisen yhteydessä tuokin hyvin esille sen, että maailmasta löytyy ihmisiä jotka valitsevat "ihmiskunnan" ja sen kehittämisen. Yhtä nöyrä olo on ollut tämän kirjan edessä kun silloin kun luin Martin Luther Kingin elämänkerran hänen vaimon kertomana. En sentäs ajattele, että jokaisen pitäisi näin hienoihin valintoihin pystyä, mutta on se silti oleellista huomata, miten ihmisen arvomaailma näkyy yksilön valintojen takana ja mitä ne valinnat meistä kertovat. Sitä kannaattaakin ihan miettiä!

2 kommenttia:

Hallatar kirjoitti...

Minäkin luin juuri eilen tuota artikkelia. =)

Ihana punainen tupa siulla...
Kaunista...

Dahlia kirjoitti...

Kiva kun löysit tänne (huomasin että olet jo kokenut bloggaaja ja sivuillasi oli paljon hyvää luettavaa kuten runosi!)
Joo, olen aina iloinen kun käydään tämän yltyvän materialismin kimppuun! Lähinnä koska haluan itsekin aikaa perheelleni ja muulle elämälle.
Meidän pieni torppa on hyvä irtiotto tästä arjesta jota muuten elelemme kaupungissa.